Tänä vuonna valtio lainaa 18 miljardia.

  • Tänä vuonna valtio lainaa 18 miljardia.

 

Ennätysmäärä valtionvelkaa tänä vuonna

Tänä vuonna valtio hakee markkinoilta 18 miljardia euroa valtionvelkaa.  Siitä valtaosa, noin 15 miljardia euroa, menee vanhojen lainojen kuoletuksiin.

Valtion uusin laina: 

Koko: 3 miljardia euroa

Liikkeeseenlaskupäivä: 6.2.2018

Arvopäivä: 13.2.2018

Eräpäivä: 15.4.2034

Kuponkikorko: 1,125 %

Hinta: 98,456

Tuotto: 1,231 %

 

Suomi saa edelleen lainaa ennätyshalvalla. 

 

http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Lainanotto_ja_kassanhallinta

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Nettovelanlisäys tuon mukaan siis noin 3 mrd.

Suuri summa, pari tonnia per lurjus. Mutta korkojen ollessa nollassa, se ei ole kovin vastuutontakaan, kun ottaa huomioon protestit kaikista leikkauksista, joita on jouduttu tekemään.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Toisaalta, jos uusien lainojen korkotaso on esimerkiksi vain yhden prosenttiyksikön verran vanhojen lainojen tasoa korkeampi, tuo tuo vuodessa 150 miljoonan menonlisäyksen. Kyllä tuonkin suuruisen menolisäyksen kompensointi menojen leikkauksella saa aikaan melkoisen porun. Ja jos lainojen uusimistahti pysyy samana ja seuraavana vuonna tulee taas yksi prosentti lisää, niin menonlisäys on jo 450 miljoonaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tähän mennessä Suomen kohdalla viimeisten kymmenen vuoden aikana uusien lainojen korko on ollut alhaisempi kuin aiempien lainojen korko, joita on maksettu pois.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #4

Tulevaisuutta ei kuitenkaan kannata ennustaa trendiviivoja jatkamalla. Se on sama kuin ajaisi tasoristeykseen ympärilleen vilkuilematta sillä perusteella, että "eihän sieltä eilenkään mitään junaa tullut".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mainitsin tuossa "pari tonnia per lurjus", mutta itse asiassa vain noin tonnikaksisataa.
Pedanttinen kun olen, niin korjattakoon.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Rahan hinta, siis velkarahan, ei määrity velan oton hetkellä vallitsevan korkotason mukaan, vaan hinta on velan olemassaolon koko elinkaaren aikana maksettujen korkojen ja velanhoitokulujen yhteissumma.

Kun nykyisen, uudeksi normaliksi muodostuneen kummallisen velkakäsityksen mukaan velkaa ei koskaan makseta takaisin, velkarahan hinnaksi muotoutuu aivan järjetön korko.

Niinpä kaikki koskaan takaisinmaksaaton velka on absurdia, total mindless rahaa, jota kukaan vähänkään järkevä ihminen ei ota, vaan karttaa kuin ruttoa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Rahan hinta, siis velkarahan, ei määrity velan oton hetkellä vallitsevan korkotason mukaan, vaan hinta on velan olemassaolon koko elinkaaren aikana maksettujen korkojen ja velanhoitokulujen yhteissumma."

Lyhennykset eivät ole osa lainan hintaa, koska ne ovat lyhennyksiä lainan määrästä. Vain korot ovat kustannuksia. Ja valtio ottaa liikkeelle laskettujen lainapapereiden pohjalta pääsääntöisesti kiinteäkorkoista lainaa.

"Kun nykyisen, uudeksi normaaliksi muodostuneen kummallisen velkakäsityksen mukaan velkaa ei koskaan makseta takaisin,"

Kyse on rahoitusjärjestelyistä, kuten yrityksilläkin. Useimmilla pörssiyhtiöillä on jatkuvasti taseessaan ainakin 50% vierasta pääomaa (eli velkaa) eikä ole suositeltavaakaan, että tase olisi paljon sen vahvempi. Liian vahva tase aiheuttaa nurkan valtauksia ja stagnaattisuutta liiketoiminnan kehityksessä.

Vaikkakaan valtion tilannetta ei voi suoraan verrata yritysmaailmaan, tämä on tässä yhteydessä kuvaava vertaus kun ajatellaan käsitystä siitä, että velkaa ei pitäisi olla ja jos sitä on, niin siitä pitäisi päästä eroon.,

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Valtionlainoissa tiedetään etukäteen sen koko kustannus laina-aikana, koska ne ovat yleensä kiiinteäkorkoisia ja kertalyhenteisiä.

Vuosi sitten Suomi sai 3 miljardin lainan, jossa kuponkikorko oli 0 % ja se kävi hyvin kaupaksi hintaan 100,814 eli sijoittajat maksoivat siitä että saivat lainata Suomen valtiolle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka
Pekka Iiskonmaki

Suomi on vekselikierteessä, mutta nyt on jakovaraa julkiselle puolelle.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Valtiot lainaavat rahaa yksityisiltä pankeilta. Rahaa ei oteta mistään vaan se luodaan tyhjästä enterin painalluksella. Valtioiden ei tervitse koskaan maksaa lainojaan takaisin, pankeille tiittää korko.

Siihen olisi vaihtoehto, valtioiden keskuspankit loisivat rahan ja lainaisivat sitä valtiolle. Tällöin säästyisi yksityisille maksettu korkokustannus.

Lukekaa Ville Iivarisen kirja:
RAHA mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla?

Juha Hämäläinen

Valitettavasti pienet valtiot joutuvat velkojaan maksamaan. Kiina ja USA ovat eri asia. Niiltä ei kukaan mene rahojaan hakemaan pakolla.

USAlla on myös onni "painaa" dollareita tilirahana määrättömästi. USAn lainat ovat pääasiassa taaloissa, samoin se maksaa mm öljynsä taaloissa. Oudointa on se, että USAn totaalin katteettomat taalat, joita annettiin jenkkien liikepankkien jakaa tuhansilla miljardeilla, eivät ole nostaneet inflaation tasoa.

Suomi ei voi omalla päätöksellään tehdä samaa euroissa.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Missään maassa ei ole toiminut järjestely, jossa valtion budjetin tulopuoli hoidetaan valtion omistaman pankin lainoituksella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperinflaatio

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ei kukaan ole väittänyt että valtion toiminta kustannettaisiin kokonaan setelirahalla. Verotushan se on ollut vuosituhansia pääasiallinen keino.

Mutta kaikki valtiot ovat harrastaneet rahan painamista kautta aikojen.

Inflaation kannalta ei liene eroa onko raha valtion vai yksityisen tekemää.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto Vastaus kommenttiin #13

Olen nähnyt sellaisia esityksiä, joissa valtionvelka hoidettaisiin kerralla valtion pankilta otettavalta lainalla.
Jos tämä olisi lähtökohtaisesti keinovalikoimassa, niin kansanedustajat hyödyntäisivät sitä tappiin asti.

Suomessa sodan aikana käytettiin kotimaisten kulujen kattamiseen setelirahoitusta, mutta tämä kiihdytti inflaatiota. Ulkomaankaupasta riippuvaiselle maalle, kuten Suomelle, kilpailijamaita suurempi inflaatio on ongelma, koska se heikentää kilpailukykyä.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

On järjetöntä ottaa lainaa näin paljon ja pitää piikkiä auki maahantulijoille.

Hyväntekeväisyyttä ei pidä tehdä velkarahalla.

Toimituksen poiminnat